Pessimisti ei pety

Enää muutama päivä Espanjaan lähtöön. Viimeisen viikon aikana olen ollut yhden päivän jokseenkin terve, muuten flunssassa tai kuumeessa, niin on kaikki tavoitteet selätyksestä lähtien enemmän tai vähemmän romuttuneet. Paitsi yksi tavoite. Tänään sain vihoviimein Weledan selluliittiöljyn käytettyä loppuun. Parasta ennen päiväys oli mennyt neljä vuotta sitten. Että nyt on hirveän vaikea sanoa, toimiiko sellariöljy vai…

Vitun pölyt

Kun on kolme päivää ollut neljän seinän sisällä kahden naperon kanssa, joista toinen kuumeessa ja toinen tekee hampaita ja on kärtyisä, välillä kuumeessa, välillä ei, ja itse puolikuntoisena flunssaisena, niin sitä alkaa keksimään jotain hyödyllistä tekemistä. Tämä hyödyllinen tekeminen oli tällä kertaa pölyjen pyyhkiminen. Mä olen aina vihannut pölyjen pyyhkimistä. Se varmaan juontaa juurensa mun…

Huono elämä

Kyllä on mieltä ylentävää kuulla lapsen suusta, kenellä on kaikkea, että ”Mulla on HUONO ELÄMÄ!” Ja mikä siitä tekee huonon? Se, että minä annan rajoja. On nukkumaanmenoaika. Huone pitää siivota. Rajoitan puhelimen räpläämistä ja vaadin, että kotitehtävät tehdään koulun jälkeen, eikä vasta illalla. Koska illalla väsyneenä siitä ei tule enää yhtään mitään. Se on jo…

Se SELÄTIN

Ehkä nyt vähän tylsä aihe, MUTTA, jos sulla on alaselän ongelmia, jenkkakahvaa ja muuten ylimäärästä vyötäröllä, josta haluaisit päästä eroon, niin kannattaa lukea! Ehkä tässä on lääkkeetön oikotie onneen👌 Nämä on niitä vempaimia, jotka saa osan ihmisistä innostumaan. Se hankitaan ja alkuinnostuksen jälkeen se jää sohvan alle pölyttymään. Kyllä se on minunkin sohvan alla pölyttynyt,…

Risteilyn taikaa vai tuskaa?

Matkalle lähtö. Se on aina ollut elämässäni sellainen suola, että parempaa maustetta on vaikea löytää. Oli se matka sitten kuukauden reppureissu Aasiaan, viikon all inclusive paketti Kuubaan, tai ihan vaan 22h risteily Tallinnaan. Aina sitä matkaa odottaa kuin kuuta nousevaa. Tällä kertaa onnenpyörä pysähtyi tuohon 22h Europan risteilyyn Tallinnaan. Tuttu ja turvallinen. Lasten kanssa, kuinkas…

Neljän vuoden hermot

Neljä vuotta. Neljä vuotta on vierähtänyt mun viimeisestä baari-illasta. Tai no, pari vuotta sitten kävin yhden hyvän ystäväni kanssa keskustassa syömässä ja sen jälkeen joimme valkkarit vielä sports academyssä. Illalla olin jo yhdeksältä kotona. Tämänkin illan toteuttaminen oli työn ja tuskan takana, mutta en antanut periksi. Siinä kaikki ilottelut ilman lapsia neljän vuoden aikana. Ne…

Niin keskinkertaisen saamaton

Eilen uhkuin taas uutta intoa. Oikeen kunnolla. Kävin juoksulenkillä vaunujen kanssa helteessä. SELÄTIN 15min! Ajattelin, että nyt alkaa 40 päivän tehokuuri! Selätän ihan joka ikinen päivä vähintään 10min. Kuivaharjaan sellareita, hinkkaan selluliittiöljyä reisiin ja syön saatana varsiselleriä niin että järki lähtee. Mittasin jopa vyötärön ympäryksen. Oikeen googlasin mistä kohtaa pitää mitata, että mittaan varmasti oikeasta…

Pandamania

Pari päivää sitten alkoi oman tiskipöydän tuijottaminen vituttaa taas siinä määrin, että löin hanskat tiskiin ja otin äkkilähdön ähtäriin siskon luokse. Kaikki, kenen kanssa ehdin puhua ennen lähtöä, kysyi, että pandojako katsomaan? Ai pandoja katsomaan? Meettekö pandoja katsomaan? Ei. Ei mennä. Ei todellakaan mennä. Minä vihaan eläinpuistoja muutenkin. Junassa sitten juttelin toisen äidin kanssa. Kerroin…

Ranteet auki päivä.

Tänään on ollut mieli niin pohjamudissa, että hetken epäilin jo olevani raskaana. Sillon on juuri näin surkea ja ahdistunut olo. Kuukaudesta toiseen. Tuntuu, että kaikki on aivan perseestä. Mikään ei kiinnosta, eikä mikään tunnu miltään. Tuntuu, että on iso möykky mahassa, mikä tekis mieli oksentaa ulos. Sellasia ovat olleet mun raskausajat. Mutta ei sen pitäisi…