Maaliskuun puolivälissä alkaa aina vaipumaan synkkään epätoivoon, että loppuuko tämä helvetin talvi ikinä? Kun on puoli vuotta putkeen katsellut ikkunasta alastomia puita vasten harmaata taivasta, alkaa ahdistamaan. Liian kauan ollaan sisätiloissa kärvistelty keinovalon alla, ja haaveiltu kesästä, auringon lämmöstä, vehreistä maisemista. Liian kauan ollaan puettu rimpuilevia ja kiukuttelevia lapsia talvitamineisiin. Liian kauan ollaan rämmitty loskassa…
Tosimiesten päivä
Mä en voinut sietää niitä miehiä, ketkä rupesivat naistenpäivänä nillittämään, että miksei miehille ole omaa merkkipäivää. Niin, missä on tasa-arvo? Missä?? Oliko se jotenkin heiltä pois, että yhtenä päivänä vuodessa muistettiin naisia? Mahtoi se ottaa koville. Kyllä varmaan näitä miehiä vitutti suunnattomasti, kun jossain jaettiin naisille ruusuja. Vaimo sai ruusun ja mies parka jäi tyhjin…
Lapsiperhehelvetti
Jos joku olisi reilu kymmenen vuotta sitten hieraissut kristallipalloa ja kertonut, että 39-vuotiaana olen kolmen lapsen äiti ja kaukainen muisto vain siitä normaalista, hauskasta ja huolettomasta minästäni, jonka elämä tuntui olevan yhtä juhlaa, ja jonka pään huumasi vapauden tunne. Kertoisi, että olisin hirveä hermoraunio, joka huutaa, kiroilee, ja raivoaa, eikä ole käynyt juhlimassa kavereiden kanssa…
Puerto Vallartan pieni matkaopas ☀️
Johtuen varmaan Suomen säästä ja sen myötä ihmisten matkakuumeesta, on tullut paljon kyselyitä Meksikon matkastamme. Mitä tykättiin ja kannattaako mennä? Otimme siis Aurinkomatkojen edullisen äkkilähdön, kahden viikon pakettimatkan Finnairin sinivalkoisin siivin suorilla lennoilla Tyynenmeren rannalle Puerto Vallartaan. Matkalla mukana oli kaksi lasta, Alina 1v 2kk, ja kohta neljävuotias sydäntenmurskaaja Lucas. Hotellimme oli Villas Vallarta, ihan…
Räkänokka
Pari päivää sitten tieni vei taas Itikseen tekemään viimeisiä ale-löytöjä. Gina Tricotista ostin huivin ja lähdin itiksen toiseen päähän Stockmannille. Siellä vilkaisin peiliin, että onko huulipunat kohillaan, niin mitä vielä, nenästäni loisti valkoinen räkäpallo. Miksi ihmeessä se Gina Tricotin kassa ei voinut sanoa, että anteeksi, mutta sun nenästä näkyy räkää? Minähän olisin ollut erittäin kiitollinen,…
Alamäki ja ylämäki
Kymmenen päivää vierähtänyt kuluvaa vuotta. Olen tehnyt uudenvuoden lupauksia, sitten kumonnut ne ja luvannut, etten lupaa yhtään mitään. Ihan turhaa. Jos lupaan, etten syö suklaata, niin syön kuitenkin, jos mieleni tekee. En halua kiusata itseäni. Suklaata mässäilin loppuvuonna niin paljon, että yritin lopettaa sen heti vuoden ensimmäisenä päivänä. Kaksi päivää meni ilman. Kolmantena päivänä alkoi…
Pimeyden valtakunta
Mikä maa mikä planeetta. Eiku valuutta. Tällainen on ollut mun joulukuu. Kaamosta. Harmaata. Lonkerotaivas. Masentavaa harmaata. Musertavaa harmaata. Harmaan sävyjä kaikissa eri muodoissa. Sitten pelkkää pimeää. Ja pimeää. Koivun raatoja pihalla pystyssä. Pimeässä. Räkäisiä neniä. Yskiviä lapsia. Päivästä toiseen. Huonosti nukuttuja öitä. Hämäriä aamuja. Murskattuja unelmia. Toivoa paremmasta. Kadonneita hanskoja. Hävinneitä villasukkia. Kaikki on hukassa….
Tunnevammainen
Aina kun alkaa joulu lähestymään, niin alkaa myöskin päiväkodeista ja kouluista tulemaan kutsuja katsomaan lasten hartaasti harjoiteltuja näytelmiä. Nämä joka jouluiset ja keväiset lasten esitykset ovat aina olleet minulle jonkinlainen punainen vaate. Menneellä viikolla oli nelosten tanssit. Eli nelosluokkalaiset olivat harjoitelleet noin kolme kuukautta näitä tansseja, jotka sitten Finlandia-talolla esittivät ihan itse Helsingin pormestarin, Jan…
Tuskainen Tiistai
Tiistaista on jotenkin muodostunut viikon huonoin päivä. Monille se on maanantai, mutta minulle tiistai. Silloin ei mikään onnistu, kaikki vituttaa ja lapsetkin käyttäytyy normaalia huonommin. Eilinenkään tiistai ei ollut poikkeus. Aamu alkoi hienosti heti lakanoiden vaihdolla, kun lapsen vaippa oli yöllä falskannut ihan kunnolla. Sitten siivoilin kaatuneet kaakaot pöydältä ja lattialta. Poltin kieleni kahviin ja…
Tanssiva koppakuoriainen 