
Olimme lähisukulaisten kanssa vuokranneet Karhunhovi nimisen luksushuvilan viikoksi Karstulasta, keski-Suomesta. Odotukset olivat jokseenkin korkealla, kun kerran luksusluokan huvilasta oli kyse. Heti perille päästyämme, kiinnitin huomion hämähäkinseittiin, jota oli joka puolella. Kaikki ulkovalot, nurkat ja kolot olivat täynnä hämähäkinseittiä. Huvila oli mutterin mallinen, ja sitä kiersi terassi. Seuraavaksi kiinnitinkin huomioni terassin kaiteisiin, jotka olivat täynnä linnunpaskaa.
Sisätila oli avoin, keskellä mökkiä oli takka, ja yläkertaa kiersi suuri parvitila. Parvelle mentäessä oli aina muistettava kumartua, ettei hakannut päätään parruun, joka kuului yläkertaa kiertävään kaiteeseen. Tässä rappusten kohdalla tuota kaidetta ei edes tarvitsisi, ja sen voisi aivan hyvin sahata pois. Näin säästyttäisiin varmasti tuhansilta kuhmuilta.
Tässä huvilassa, jossa nukkumapaikkoja oli 16, luvattiin rentouttavat yöunet. Varmasti joo, jos kaikki menee samaan aikaan nukkumaan. Mutta jos jotkut haluavat istua alakerrassa vähän iltaa ja höpistä, niin tämä höpinä kuului yläkertaan niin, että tuntui, kuin joku olisi korvan vieressä höpissyt. Ja kun taas aamulla ne, jotka heräävät aikasemmin kahvia keittelemään, herättävät nämä illanistujat välittömästi. Korvatulpille ja unilääkkeille olisi ollut tarvetta. Ei ole kyllä järkeä varata tällaista mökkiä isolla porukalla. Tulimme siihen tulokseen, että ensi kerralla vuokraamme paikan, missä on edes pari erillistä mökkiä, missä toisessa nukkuu illanistujat ja toisessa aamuvirkut. Muuten käy niin, että parin päivän päästä mökki on täynnä yliväsyneitä aikuisia.
Rentouttavia yöunia ei myöskään taannut tyynyt, jotka olivat kaikki linttaan nukuttuja pumpulimössö tyynyjä. Niitä ei varmaan ollut päivitetty pariinkymmeneen vuoteen. Makuuhuoneissa ei myöskään ollut sälekaihtimia, tai mitään pitkiä verhoja, joilla olisi saanut huoneen edes vähän hämäräksi. Ainoastaan Marimekon lyhyt verhokappa. Illalla ripustelin sitten pyyhkeitä ja muuta sinne verhotangolle, että huoneen sai vähän hämärämmäksi, eikä aamuaurinkokaan paistaisi suoraan silmään.
Tulopäivänä lämpöasteita oli +30. Jotkut olisivat halunneet ottaa aurinkoa, mutta mitään aurinkotuoleja ei ollut. Sen sijaan pihalta löytyi runsaasti tupakan tumppeja ja nuuskapusseja oli syljeskelty sinne sun tänne. Laiturilla odotti uusia yllätyksiä. Se oli aivan laho, sammaleinen ja myös linnunpaskan peitossa. Sellasia suuria kasoja, mietin, että mikä lintu paskoo noin isoa jöötiä, kun ei siellä kanadanhanhiakaan näkynyt. Varmaan sorsaperhe oli käynyt asioimassa laiturilla. Ja ennenkaikkea laituri oli RIKKI. Jos olisi nojannut selin laiturin kaiteeseen, vaarana olisi ollut tippua järveen. Yksi kaiteen puista oli katki.

”Huvilaan” kuului myös soutuvene. Vene oli niin kiikkerä ja ohut, että isäni epäili, että siitä puuttuu monta lasikuitu kerrosta. Airot olivat erittäin painavat ja niistä puuttui palasia. Toisena päivänä veneen hankain meni rikki, ja miehet joutuivat korjaushommiin.
Myös grillikatos kuului ”huvilan” mukavuuksiin. Sieltä löytyi hiiligrilli, joka pienen puunaamisen jälkeen soveltui käytettäväksi. Katoksessa oli myös vanha muovipöytä, jonka linnut olivat myös käyneet merkkaamassa reviirilleen. Tosin hämähäkit eivät tästä välittäneet, vaan olivat kutoneet seittejään runsain mitoin. Grillikatoksen savupiippu oli niin tiheässä seitissä, että savut pakenivat katoksen alta, eikä katosta. Aurinko kun laski, niin grillasimme makkaraa taskulampun valossa. Katoksessa kun ei ollut valoja.

Bookingin sivuilla mainitaan myös, että huvilalla on puutarha. Mitään puutarhaa ei viikon aikana löytynyt, ellei sillä tarkoiteta mökin vieressä olevaa ryteikköä. Bookingin kuvat taitavat muutenkin olla parikymmentä vuotta vanhat. Niissä näkyy uutuuttaan kiiltävä laituri ja pihakeinu, mitä ei enää ole. Rantaviivakin oli kuviin nähden rehevöitynyt melkein umpeen.
Olin laittamassa pyykkikonetta pyörimään, mutta törmäsin seuraavaan ongelmaan. Koneen letkun ja vesihanan välistä puuttui liitin. Isäni oli jo edellisenä päivänä soittanut mökin omistajalle rikkinäisestä laiturista, johon omistaja oli sanonut, että tulee jos ehtii. No uutta puhelua kehiin, että jos nyt mitenkään mahduttaisi aikatauluunsa tulla käymään, kun emme pysty pyykkiäkään pesemään. No illan suussa hän tuli laituria ja pesukonetta korjaamaan. Kadonneista letkunliittimistä ja muista puutoksista hän syytti naapurimaan kansalaisia. He kuulemma vievät vessapaperitkin mennessään. Ehkäpä he olivat vieneet myös pyykkitelineen tai narut, koska sellaisiakaan luksustuotteita ei löytynyt. Saimme sentään pesukoneen kuntoon ja vähän turvallisemman laiturin. Mutta sokeakin näkisi, että laituri pitäisi uusia kokonaan välittömästi.
Äitini on melko suorasanainen nainen, ja hän antoi tulla suoralta kädeltä, mitä olemme mieltä hänen luksushuvilastaan. Että ei kyllä mitenkään luksushuvilan kriteereitä täytä. Tähän hän tokaisi, että lähtekää pois niin hän palauttaa rahat. No, ihan sekään nyt ei käynyt päinsä. Minä olin lasten kanssa tullut Helsingistä junalla ja suurin osa porukasta Turun tienoilta, joten emme me nyt lähtisi mihinkään. Mainitsin omistajalle myös hämähäkinseiteistä ja linnunpaskoista, niin hän naurahti, että ei hän linnuille mitään voi! No ei voi linnuille ei, mutta niiden paskoille kyllä voi. Pihalla kun äitini kanssa vielä kerroimme, mitkä pystyyn kuolleet koivut olisi hyvä kaataa tontilta pois, että ilta aurinkokin paistaisi mukavasti, niin hän toivotti hyvää loman jatkoa ja kaasutti mersullansa menemään.
Ei tainnut olla kovin tyytyväinen palautteeseen, mutta onhan jonkun pakko kertoa mielipiteensä. Jos sänkyjen alta löytyy villakoirien lisäksi edellisten vieraiden sukkia, vaatteita, nuuskapusseja ja muuta roskaa, niin ei ole mielestäni kovinkaan luksusta. Ehkä silloin kaksikymmentä vuotta sitten on saattanut olla jokseenkin luksusta, mutta tänäpäivänä se muistutti enemmänkin kalastusmajaa kuin luksushuvilaa. Ihan alkoi kunnolla vituttamaan, että tällaista mökkiä myydään luksushuvilana. Kyllähän sitä mökkiä pitää vuosien saatossa kunnostaa ja pitää paikat siistinä. Mutta tämä omistaja sanoi, että kun vieraat lähtevät, hän käy katsomassa, että yleisilme on siisti ja luovuttaa mökin seuraaville vuokralaisille😳
Että jos olet aikeissa vuokrata Karhunhovin luksushuvilan karstulasta, niin toivottavasti googlasit sen ja sait luettavaksi tämän tekstin, niin ei tule niin suurta pettymystä, kuin meille.
#karhunhovi #luksushuvila #karstula #booking #mutterimökki #kanadanhanhi #keskisuomi #marimekko #vuokramökki #vuokrahuvila #kalastusmaja