Näin pääsiäisen aikoihin mieleen pulpahtaa taas muisto kolmenkymmenen vuoden takaa. Olen tästä joskus jo Facebookissa kertonut, mutta haluan jakaa sen uudestaan. Joillekin se on kuitenkin uusi.

Pääsiäinen oli tuloillaan ja kaverin kanssa aloitimme jo viikkoa ennen valmistamaan virpomisvitsoja ja piirsimme kortteja, missä noidat lensivät luudillaan kissa kyydissään.

Olimme valmistautuneet paremmin kuin hyvin. Vihdoin odottamamme päivä koitti, ja heti herättyämme sonnustauduimme noidiksi ja lähdimme tarpomaan loskaan. Räntäsateessa kiersimme koko päivän sormet ja varpaat kohmeessa ja naama räässä ympäri ämpäri Ähtäriä. Välillä kävimme purkamassa saaliin kotona ja taas jatkoimme matkaa. Vasta illan suussa lopen uupuneina, luovutimme ja lopetimme. Emme enää keksineet mitään aluetta, millä emme olisi käyneet. Laskimme saaliimme, hirveä määrä karkkia ja 200 markkaa!!!

Se oli siihen aikaan ihan mieletön potti. Ja varsinkin lapselle! En ollut varmaan ikinä ollut niin rikas, vaikka potti jaettiinkin puoliksi.

Tämän minun kaverin äiti oli lähdössä viikkarille risteilylle miesystävänsä kanssa. Heille oli postissa tullut tax freen katalogi, ja intoa piukassa teimme listan, mitä karkkeja he meille sieltä tuovat tällä potilla, minkä olimme pääsiäisenä ansainneet. Luovutimme rahat kaverin äidille, jäimme innolla odottamaan heidän paluutaan laivalta, sekä kaikkia niitä karkkeja, mitä Ähtäristä ei saanut.

Ja he tulivat. Mukanaan yksi karkkipussi. Heillä oli loppunut rahat kesken, joten he olivat ryypänneet nämä meidän virpomis rahat. Epäuskoisena tuijotin tätä karkkipussia, jonka kaverini äiti meille ojensi.

Kun kotona kerroin asiasta, minun äitini oli ihan raivoissaan. Että kuinka kehtaa ja saa kyllä maksaa takaisin. Meni muutama päivä, niin tämä minun kaveri kysyi minulta, että voidaanko antaa hänen äidille anteeksi, ei hänellä kuulemma ole varaa maksaa meille takaisin tätä kahtasataa markkaa. En saanut sanaa suustani.

Muutamia vuosia sitten näin tämän kaverini äidin Ähtärissä. Mietin heti, että menenkö perimään velkoja? Mutta tilanne tuli niin yllättäen, että en kyennyt. Mutta nyt jos vielä häneen jossain törmään, niin varmasti menen sanomaan, että muistatkos, olet mulle pikkasen velkaa, korkojen kera👿

#pääsiäinen #virpojat #ähtäri #viikkari #taxfree #facebook #vitsa #muisto #ympäriämpäri #räntäsade #loska