Se varmasti johtuu tuosta auringosta ja lämmöstä, että ihmisetkin ovat paljon aurinkoisempia ja iloisempia täällä Espanjan auringon alla, kuin Suomessa, missä ei kiinnitetä muihin huomiota, vaikka joku makaisi kuolleena kadulla. Täällä puhutaan vieraille ihmisille ja nauretaan mitä ihmeellisimmille asioille.

Yhtenä aamuna saatoin Samon kouluun niin, että Lucas oli rattaissa ja Alina rintarepussa. Paluu matkalla vanhempi espanjatar putkahti talostaan ulos, katsoi minua ja räjähti nauruun.

”Tus niños?” Sinunko lapsia, hän kysyi. ”Si” Kyllä, minun lapsia, sanoin.

”Dos niños?” Kaksi lasta? Hän kysyi. ”No, tengo tres. Un niño esta en la escuela.” Ei, minulla on kolme lasta. Yksi on koulussa, sanoin.

Taas nainen räjähti nauramaan.

”Mas???” Lisää?? Hän sai hohotuksen keskeltä vielä kysyttyä. ”No mas.” Ei lisää, sanoin itsekin jo hyvin huvittuneena ja pelkkänä kysymysmerkkinä.

Sitten tuli vielä lopullinen naurun remahdus, hän hakkasi käsillä reisiään ja taputti vuoron perään. Sitten rouva jatkoi matkaansa naureskellen ja huuteli vielä buenos diakset mennessään.

ESPANJA❤️

#lastenkanssaespanjassa #buenosdias #aurinkoenergiaa #nauruterapiaa #rintareppu #orihuelacosta #päivänparhaatnaurut #äitionvähänväsynyt