Eilen uhkuin taas uutta intoa. Oikeen kunnolla. Kävin juoksulenkillä vaunujen kanssa helteessä. SELÄTIN 15min! Ajattelin, että nyt alkaa 40 päivän tehokuuri! Selätän ihan joka ikinen päivä vähintään 10min. Kuivaharjaan sellareita, hinkkaan selluliittiöljyä reisiin ja syön saatana varsiselleriä niin että järki lähtee. Mittasin jopa vyötärön ympäryksen. Oikeen googlasin mistä kohtaa pitää mitata, että mittaan varmasti oikeasta kohdasta. Sitten ajattelin että otan uuden lukeman 40 pvän päästä, ja kerron kaikille, kuinka monta senttiä on lähtenyt kun on 40 päivää selättänyt putkeen.

No mutta ei mennyt putkeen. Kosahti heti ensimmäisenä päivänä kaikki suunnitelmat. En tehnyt mitään, mitä suunnittelin. En minä pysty yhdistämään mitään ruuhkavuosia ja urheilua. Ei minusta ole joka päivä lenkkeilemään. Ei edes joka viikko. Vuosia olen haaveillut osallistumisesta naisten kymppiin tai johonkin puoli maratooniin. Kerran osallistuinkin, liikenteenvalvojaksi. Sen jälkeen menin kaljalle rankan seisoskelun jälkeen.

Tänään oli hermo taas niin kireällä. Kolmevuotiaan uhma oli huipussaan. Ei uskonut yhtään mitään ja jos ei saanut tahtoaan läpi niin sen kuuli koko Herttoniemi. Rannalta poistuttiin kiljuva lapsi kainalossa. Kotona kiljuttiin ihan kaikesta. Kun sain ruuan valmiiksi, vanhin poika tuli kotiin, hän ilmoitti ettei ole nälkä, koska söi juuri mäkkärissä bigmac aterian. SIIS MITÄ V****A???

Ala siinä nyt sitten selättämään kun tekee mieli hajottaa koko helvetin selätin. Varsisellerin sijaan söin ärsytykseen jäätelöä, ahmin kaksin käsin suklaata ja join pepsiä. Pisteenä kuntokuurin iin päälle, kävin vielä kioskilla ja ostin kaksi olutta. Kyllä helpotti.

Ehkä se tästä taas lähtee. Joku päivä.

#mamalife #ruuhkavuodet #kuntokuuri #selätin #äitionvähänväsynyt #hermokireällä #ainaeijaksa